- Katsotaan alkaneen luterilaisessa kirkossa n. vuonna 1580.
- Silloin uskonpuhdistuksen tuloksena syntyneet tunnustuskirjat koottiin yhteen Sovinnonkirjaksi.
- Ajateltiin, että omat luterilaiset tunnustuskirjat ovat oikeita ja muiden (katolinen, reformoitu,ortodoksinen..) kirkkokuntien opit vääriä.
- Haluttiin pitää luterilainen usko puhtaana vieraista vaikutteista.
- Luterilaisissa kirkoissa 1600-luvulla tyypillisiä piirteitä olivat kollektiivinen usko, kansanopetus sekä kirkon ja valtion läheinen yhteys. Pelättiin uskonnollisten erojen johtavan riitoihin ja kapinoihin.
- Isaac Rothovius ja Juhana Gezelius vanhempi edistivät kansanopetusta.
KANSANOPETUS
- Merkittävä ansio puhdasoppisuuden ajalla oli kansanopetuksen korostus. Luterilainen kirkko opetti kansan lukemaan ja sisäistämään kristinuskon ydinkohdat.
- Valtio tuki puhdasoppisuuden aikana kirkon toimintaa muun muassa palauttamalla sille verotusoikeuden. Kirkko pystyi keskittymään kansanopetustehtävään perusteellisesti.
- 1600-luvulla luotiin järjestelmä, jonka avulla lukutaito yleistyi Suomessa. Piti esimerkiksi osata Lutherin Vähä Katekismus ulkoa, jotta pääsisi ehtoolliselle. Aluksi riitti ulkoa opettelu.
- Pikkuhiljaa alettiin kuitenkin siirtyä sisälukutaidon vaatimiseen. Sitä kontrolloitiin vuosittaisilla kinkereillä, joiden yhteydessä nuorten opetuksesta kehittyi rippikoulu.
KIRKKOKURI
- Kirkkolaki antoi tarkkoja ohjeita sapatin pyhittämisestä.
- Jokaisen kuului osallistua jumalanpalveluksiin ja pyhäpäivisin ei saanut tehdä töitä.
- Korttipelit ja erilaiset näytelmät oli kiellettyjä sunnuntaisin.
- Tähtäsi lähinnä siveellisyyden ja järjestelmän ylläpitämiseen.
- Kirkkokurista huolehtivat kirkkoherra ja kirkkoraati. Kurinpidon välineinä: nuhtelu, varoitus, kirkolle tehtävä työ, sakko, jalkapuu yms.
NOITAVAINOT
- 1600-luku oli noitavainojen aikaa.
- Noituus oli rankaistava teko, josta rangaistiin sakoilla, vankeudella, ruoskimisella tai kuolemalla.
- Todisteet noituudesta olivat usein mielivaltaisia ja niiden todistusarvo oli kyseenalainen. Naisten osuus syytetyistä suuri.
- Suomessa suurin osa noidista oli miehiä, toisin kuin monissa muissa maissa.
- Suuri vaara tulla epäillyksi oli kansankätilöillä ja -parantajilla.
PIETISMI
- 1600-luvun Saksassa syntynyt herätysliike.
- Se oli protestiliike luterilaista puhdasoppisuutta vastaan ja se korosti henkilökohtaista uskonelämänmerkitystä ja parannuksen tekemistä.
- Pietistit kokoontuivat kirkon ulkopuolella ja kokoontumissa esimerkiksi luettiin Raamattua, keskusteltiin hengellisistä asioista ja laulettiin.
OMAKOHTAINEN USKO JA JÄRJEN AIKA
- Valistusaate vaikutti 1700-luvulla.
- Se korosti ihmisen järkeä ja suvaitsevaisuutta.
- Yliluonnollista ei voitu selittää järjellä = ei tärkeää.
- Valistus oli Ranskassa pappivastaista. Valistusfilosofit arvostelivat kirkkoa.
- Esim. Voltaire ei kuitenkaan kieltänyt Jumalaa. Hän opetti deismiä: Jumala on luonut kaiken taitavasti ja jättänyt luodun maailman toimimaan luonnonlakien mukaan. Ihmisellä on omatunto, jolla hän ratkaisee, mikä on hyvää.
Puhdasoppisuuden aikana voitiin todeta, että luterilaisuudessa oli tyypillisenä piirteenä mm. kollektiivinen usko.
VastaaPoistaOnkin hyvin mielenkiintoista pohtia luterilaisuutta 2000-luvulla, onko edelleen tyypillistä yhteneväiset käsitykset uskon sisällöstä? Voidaanko nyky-luterilaisuutta ynnätä yleisten piirteiden alaisuuteen, kun tuntuu, että yhden luterilaisen kirkon sisällä on lukemattomia tulkintoja Raamatun sisällöstä ja opetuksista. On ehkä hyvä samalla pohtia, onko luterilaisuus sama asia, kuin kirkko. Onko? Miten kirkko määritellään? Mitä kirkkokansalta nykypäivänä vaaditaan, kun puhdasoppisuuden aikana vaatimukset olivat tietynlaiset?
Ottakaa rohkeasti kantaa. :)